Katse menneisyyteen Osa 1: Vuko

Heippa! Minulla on hirmu vaikea tehdä mitään suurempaa ratsastushistoria postausta kun en ollenkaan osaa pistää asioita aikajärjestykseen. Niin päätin että teen tällaisia pieniä osia eri hevosista, tapahtumista tms. Ensimmäisessä osassa esittelen teille Vukon joka on Skidin lisäksi hevonen kenen kanssa tein suuren kehityksen ratsastuksessa.
Kerrompa ensin teille kuka tämä ihana herra oikein on:
Vuko on vuonna 1998 syntynyt Belgialainen Puoliveri ruuna. Hoitaessa maailman suloisin ja herttaisin. Hevonen jonka pitää nuolla ihan jokaista tavaraa, uskokaa kun hoidin tätä herraa minulla oli jokaikinen takki täynnä kuolaa. Ratsastaessa Vuko on hidas, osaava, köpelö ja omistaa maailman vaikeimman harjoitusravin, siellä ei oikeasti vain pysty istua! Vuko on hevonen joka rakastaa yli kaiken esteitä ja kisaamista.

Vuko talvi 2014

Miten Vuko tuli minulle niin tärkeäksi?:
Vuko tuli ratsastuskouluun syksyllä 2009. Etsinnässä oli "parempi" tuntihevonen jonka kapasiteetti riittäisi ainakin 100cm luokkiin. Vuko oli ehtinyt olla vain pari viikkoa suomessa ennen kun ratsastuskoulu osti sen. Olin sillon vasta 12 vuotta vanha ja satuin olla äidin kanssa mukana Vukon kokeilureissulla. Tottakai rakastuin Vukoon ensisilmäyksellä kun olin tuollainen pieni heppatyttö. Vuko saapuikin tallin pihaan 30.11.2009. Kilpailin sillon vielä eräällä lainaponilla joka oli vienyt minut 60cm luokista 80cm luokkiin. Kyseinen poni oli myynnissä/ylläpitokotia etsinnässä koko ajan, tarkoitus olisi ollut että olisin siirtynyt kilpailemaan Skidillä sen syksyn aikana mutta Skidi joutui yli vuoden pituiselle saikulle niin se ei tottakai ollut mahdollista.
Kyseinen poni sai ylläpitokodin ja aloitin Vukolla ratsastamisen. Vuko oli todella "klompsu" ja kömpelö kun se tuli meille, herra oli ja on vieläkin sellainen puomien kolkuttaja. Neljä viikkoa sen jälkeen kun Vuko saapui niin startattiin ensimmäisissä yhteisissä kisoissa. Hypättiin vaivaiset 60cm ja 80cm, otettiin molemmissa luokissa yksi pudotus. Mutta muistan että olin todella tyytyväinen. Tänä päivänä kun katson sitä videoo itken verta, kysyin jopa äidiltä miten hän on voinut päästää minut kisoihin kun meno on näyttänyt tuolta :D. Mutta olkaa hyvä Erica 12v estekisoissa!



Ilmeisesti treenattiin pojan kanssa koko talvi. Päästiinkin heti seuraaviin kisoihimme heti vuoden 2010 alkupuolella. Ne kisat olivat samalla meidän ensimmäiset ulkopuoliset kisat. Hyppäsin itse 80cm kun Vukon toinen kilpailija hyppäsi 90cm. Meidän osalta meni todella hyvin, sijotuttiin omassa luokassamme neljänneksi! Olin niin tyytyväinen pojasta!

Kevät tuli ja ratsastin jatkuvasti tunneilla lähes kokoajan Vukolla. Kisattiin omia ja ulkopuolisia seurakisoja ja päästiin siirtymään 90cm luokkiin. Vuko oli hevonen jolla oli helppo sijottua kunhan päästiin nollilla, sillä on niin pitkä laukka luonnostaan että pisti vain vähän kaasua niin aika oli hyvä. Kevällä alkoi syntyä pieni "ongelma" Vukon kanssa, se oli todella vahva edestä ja kuskasi minua aivan 6-0 radoilla. Nyt kun katselen videoita, niin joskus meidän meno oli jopa vaarallisen näköistä! :D Sinä keväänä otettiin Vukon kanssa ensimmäinen yhteinen voitto kotona seurakisoista. Tuossa alla on video siitä radasta, siinä näette kuinka tuo poika oikein kuskaa minua ympäriinsä!

Keväällä lunastettiin minulle aluelupa ja lähdettiin ensimmäisiin aluekisoihini. Ne meni kyllä aivan surkeasti. Vuko voi silloin tällöin vieläkin tehdä sitä kokemattoman ratsastajan kanssa että lähtee kuskaamaan vain ihan täyttä laukkaa ympäri kenttää. No pääsin kentälle ja heppa tekee tuon, tuuli paljon niin en kuullut olinko saanut lähtömerkin, ajattelin että alan hyppäämään niin saan hevosen keskittymään muuhun. Enköhän minä viisaana tyttönä lähtenyt ilman lähtömerkkiä... Eli hylätty siitä tuli..

Vuko kevät 2010

Kesällä startattiin parit aluekisat, ihan ok tuloksin, pudotuksia tuli yleensä se yksi. Loppukesästä oli aluekisat naapuri paikkakunnalla aluekisat jossa sijoituttiin seitsemännelle sijalle. Olin niin tyytyväinen, koska muistan että se oli aivan surkea rata mielestäni!  Syksyllä starttasin taas kotona ja lähitalleilla seurakisoja. sijoituttiin ja voitettiin tasaisesti. Startattiin vielä viimeiset yhteiset aluekisat Keravalla jossa hyppäsin 80cm ja 90cm, onnistuin mokaamaan kyseiset kisat totaalisesti ja putosin herralta ensimmäisen kerran.

Kerava syksy -10

Vuko toi minulle kyseisenä syksynä aivan suuren määrän ruusukkeita mukaan. Skidiä oltiin koko vuoden kuntoutettu ja minulla oli kyseisenä syksynä kaksi aivan upeaa hevosta millä kisata. Sijoituin ja voitin tasaisesti molemmilla. Parhain muisto tältä ajalta oli varmaan kauden viimeiset kisat, brobyssä. Hyppäsin Skidillä 80cm ja molemmilla 90cm, sijoituin Skidillä neljänneksi 80cm ja 90cm voitin Skidillä ja sijoituin toiseksi Vukolla!

Seuraava kausi lähti todella huonosti käyntiin, ensimmäisissä kisoissa lensin Vukolta niin että sain aivotärähdyksen ja kypäräni tottakai piti vaihtaa. Sitä seuraavissa suunnattiin Brobyhyn ja siellä onnistuin uusinnassa rysähtämään oikein kunnolla okserin sekaan. Seuraavissa kisoissa sijoituin taas Vukon kanssa toiseksi mutta menin oikein kunnolla Skidin kanssa nurin ja kypäräni piti silloinkin vaihtaa.

Kaikkien näiden epäonnistumisien jälkeen tulin siihen päätökseen että en enään jatka molemmilla ja tottakaihan se oli Vuko millä piti lopettaa. En yksinkertaisesti pystynyt ratsastaa noin kahta erillaista hevosta samoissa kisoissa. Sen jälkeen oli pakko "hyvästellä" tämä kisakumppani ja jatkaa Skidin kanssa. Tie Vukon kanssa oli kyllä hieno, se "valmisteli" minut vähän isompiin luokkiin että pystyin siitä jatkamaan Skidin kanssa. 

Vielä pieni video Vukon nuolemisesta! Hevonen mitä se nuolee on kotona tallilla sen suurin vihamies! :D

Vukohan asuu vielä tallilla, toimii ratsastuskouluhevosena. Herra on jo 17 vuotta vanha, rakastaa yhtä paljon vieläkin päästä kisoihin. Herra on vieläkin yhtä herttainen ja ihana, ainiin unohdinkin kertoa että Vuko on Skidin poikaystävä ja näiden kanssa on täysin mahdotonta lähteä mihinkään kahdestaan..